Eläin oppii jatkuvasti läpi elämänsä, ja kokemukset vaikuttavat eläimen hyvinvointiin.
Koulutukseni perustuvat palkitsemiseen ja keskiössä on koiran hyvinvointi ja sen lisääminen. Koulutusta suunniteltaessa otan huomioon koiran taustat ja sen yksilöllisen oppimishistorian. Eläintä ei missään vaiheessa pelotella eikä sille tuoteta minkäänlaista kipua, vaan oppiminen perustuu mukavien asioiden lisäämiseen.
Jo ennen koulutuksen aloitusta voidaan miettiä, mikä koiraa motivoi eli mitä voisimme käyttää oikeaa käytöstä vahvistavana palkkiona. On myös hyvä pohtia, pääseekö koira toteuttamaan lajityyppillisiä käyttäytymistarpeitaan eli onko sillä mahdollisuuksia olla koiramainen vai tulisiko sille tarjota enemmän tilaisuuksia esimerkiksi ruuan etsimiseen, nenän käyttöön ja järsimiseen, liikuntaan, tutkimiseen ja kaivamiseen.
Koiran hyvinvointi heijastuu käyttäytymiseen. On hyvin tavallista, että koiran stressi, kipu tai epäsopiva ruokavalio näkyy koiran käyttäytymisen muutoksina ja ei-toivottuna käyttäytymisenä. Kartoitan koiran hyvinvointitekijöitä ja tarkkailen koiran käyttäytymistä ja ohjaan tarvittaessa muiden eläinalan ammattilaisten luokse.
Koiran kouluttaminen on prosessi, jossa ei olla koskaan valmiita, vaan opittujen käytösten ylläpitäminen on koiran elämänmittainen matka oman ihmisensä kanssa.
Eläin oppii käyttäytymistä välittömästi seuraavien asioiden myötä ja toteuttaa jatkossakin itselleen hyödylliseksi kokemaansa käyttäytymisiä. Jos esimerkiksi koira haluaa ulos ja ulko-ovi aukeaa istumisen jälkeen, istuminen lisääntyy, koska koira kokee sen itselleen kannattavana. Kerrostalossa asuva koira, joka jännittää vieraita ihmisiä tai puolustaa kotia, saattaa kokea kannattavaksi postin jakajan haukkumisen, koska (koiran näkökulmasta) lehden jakaja jatkaa matkaansa, kun haukkuu tarpeeksi.
Kouluttamisen sanastoa ja lisätietoa eläinten oppimisesta löydät Eläinten hyvinvointikeskuks EHK:n julkaisemasta Eläinten oppimis oppaasta (pdf).